Kuvitettu lautasliina, jonka joku Naisasialiitto Unionin jäsenistä on ehkä ottanut matkamuistoksi Lontoon vierailultaan. ”Votes for women souvenir. Official programme. A Deputation of women will go to the House of Commons on Tuesday June 29. at 8 o’clock to see the Prime Minister and lay before him their demand for the Vote.”
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf perustettiin 10.2.1892. Tämän kaksikielisen naisasiajärjestön perustajajäseniin kuului kymmeniä tuon ajan vaikuttajahahmoja, myös miehiä. Unionin perustamisen taustalla olivat jo useita vuosia jatkuneet erimielisyydet Suomen Naisyhdistyksessä, josta eronneet jäsenet katsoivat aiheelliseksi uuden vapaamielisen naisasiajärjestön perustamisen. Uuden yhdistyksen tarkoituksena oli miesten ja naisten yhteistoiminnan kautta työskennellä naisen aseman parantamiseksi ja kohottamiseksi.
Alkuvuosien toiminta painottui erityisesti koulutus- ja ammattikysymysten selvittämiseen sekä lainsäädäntökysymyksiin. Monet sosiaaliset kysymykset ovat myös olleet ohjelmassa mm. lastenhuolto ja -hoito, aviottomien äitien asema, köyhäinhoito, työväenkysymys, raittius- ja siveellisyysasiat. Vuosien varrella toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet ja 1960-l. lopussa alkoi Unionin piirissä vaikuttaa uusi feminismi tasa-arvopyrkimyksineen. Tärkeiksi kysymyksiksi nousivat mm. naisten palkkaus- ja ammattikysymykset, perhedemokratia, lasten päivähoito sekä seksuaalinen tasa-arvo.
Unionin organisaation muodostaa hallitus, joka valmistelee liiton kokouksissa, myöh. kuukausikokouksissa, käsiteltävät asiat. Yhdistyksen hallituksen valitsee vuosikokous. Tarkoitusperiään yhdistys pyrkii edistämään julkisen sanan avulla, julkaisemalla kirjallisuutta, pitämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia. Unionin toimintaan on olennaisesti kuulunut kansainvälinen työ naisen aseman edistämiseksi. Perustamisestaan saakka Unioni on osallistunut International Council of Women eli ICW:n toimintaan. Lisäksi Unioni on osallistunut International Alliance of Womanin (IAW) eli kansainvälisen äänioikeusliiton ja Open Door International-järjestön toimintaan. Erityisen läheistä on ollut työskentely muiden Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa. Näiden yhteistyöjärjestöksi perustettiin 1916 Nordiska Kvinnosaksföreningars Samorganisation.
