Olen asunut Lontoossa vuodesta 2003 lähtien. Käyn Suomessa muutaman kerran vuodessa, vähintään kokemassa ne kesän ja talven parhaimmat palat.

Opiskeluvuosina pääsin käymään kotimaassa harvemmin, ja silloin tuli käytyä enemmän Suomi-tapahtumissa ja konserteissa. Mieleenpainuvimpana kokemuksena oli Lontoon Philharmonia-orkesterin esittämä Finlandia-sinfonia Royal Festival Hallissa, kapellimestarina toimi Esa-Pekka Salonen. Itku yllätti meidät kaikki, olimme täysin lyötyjä surullisenkauniin melodian soidessa.

Finlandia-hymnin sävelet ovat minulle pala hyvin puhdasta ja vilpitöntä Suomea, muistoa jota ei pysty liittämään tiettyyn hetkeen tai paikkaan. Tunnen sitä kuunnellessani kaipuuta, ylpeyttä ja kiitollisuutta, tunnen näkymättömän siteen menneisiin sukupolviin.

Kuultuani Finlandian soivan keskellä The Walking Dead -sarjan zombiekohtausta, ja kyyneleet silti puskivat pintaan, tajusin että minulla oli taas koti-ikävä.